Kokouksessa käsiteltiin tavalliseen tapaan laajasti PCCP:n asioita. Puheenjohtajana toimi Albertan yliopiston kemian laitoksen johtaja Alex Brown, jonka kanssa työskentelimme edelliset kaksi vuotta executive-komiteassa. Tärkeimpänä kokouksen asiana valittiin viisi uutta associate editoria. Ehdotuksia oli tullut 82 ja näistä executive committee karsi loppuvalintaan 28 ehdokasta. Tavoitteena on rekrytoida lehden toimituskuntaan mahdollisimman päteviä ja sitoutuneita associate editoreja, jotka varmistavat osaltaan lehden menestystä. Lisäksi käytiin läpi julkaisijan, eli RSC:n henkilökunnan toimesta läpi lehden toimintaa laajasti sisältäen tilastoja artikkelien määrästä ja niiden jakautumisesta maittain, markkinaosuudesta, julkaisuprosessin nopeudesta, hinnoista, tilausten määrästä, markkinointipanostuksista, avoimesta julkaisemisesta jne. Johtokunta pyrkii toiminnallaan varmistamaan, että lehden julkaisutoiminta on laadukasta ja että se säilyy vahvana kovassa kilpailussa. Tyytyväisenä voin todeta, että Suomi on harvoja maita, joissa artikkelien määrä on kasvanut viime vuosina. Vuodesta 2022 vuoteen 2023 sellaisten artikkelien määrä, joissa vastaava kirjoittaja oli Suomesta, kasvoi 23:sta 25:een, kun se vielä vuonna 2021 oli vain 13. Kiitokset aktiivisille kirjoittajille. Tällä määrällä julkaisemme jo enemmän kuin Sveitsi ja lähestymme Ruotsia. Olemme silti pienten maiden joukossa. Ikävä kyllä viime vuosien julkaisutrendi suurille omistajamaille, kuten Saksa ja Italia on ollut laskeva. Kokouksessa päätettiinkin perustaa työryhmä miettimään, miten tätä trendiä vastaan voitaisiin toimia. Jälleen kerran muistutan, että jokainen PCCP:ssä julkaistu artikkeli, jossa vastaava kirjoittaja on Suomesta, tuottaa rojaltikorvausta kemian seuroille.
Vapunpäivänä jatkettiin viikkoa PCCP:n 25-vuotisjuhlasymposiumissa, joka järjestettiin Free Universityssä. Puhujina oli mm. editorial boardin jäseniä sekä muita kutsuttuja puhujia. Puheet heijastelivat PCCP:n laajaa fysikaalisen kemian ja kemiallisen fysiikan aihepiirivalikoimaa sisältäen kuusi aihepiiriä: 1) sähkökemia ja materiaalit, 2) teoria, laskenta ja simulaatiot, 3) biofysikaaliset prosessit ja dynamiikka, 4) kemiallinen fysiikka, laserit ja spektroskopia, 5) koneoppiminen, menetelmät ja uudet löydökset, sekä 6) nanoteknologia ja nanomateriaalit. Puheiden lisäksi pidettiin posterisessio, jossa myös esiteltiin tutkimuksia erilaisista aihepiireistä hyvin laajasti. Sain kunnian pitää symposiumin viimeisen puheen, jonka valmistelun yhteydessä huomasin, että julkaisin ensimmäisen artikkelini PCCP:ssä juuri 25 vuotta sitten (Lundell ja Pettersson, PCCP, 1, 1691 (1999))., eli yhtä matkaa on kuljettu alusta asti. Tämän jälkeen oli mukava siirtyä nauttimaan Amsterdamin keväisestä ilmapiiristä kanavineen ja tiilitaloineen. Muistutan lopuksi jälleen, että jos lukijoilla on palautetta tai kehittämisehdotuksia PCCP:n suhteen ottakaa ihmeessä yhteyttä allekirjoittaneeseen.
Mika Pettersson
Fysikaalisen kemian professori
Kemian laitoksen johtaja
Jyväskylän yliopisto