KEMIAN PÄIVÄT 2026
Messukeskus 15.–16.4.2026
ChemBio Finland on kemian- ja bioalan ammattitapahtuma, joka on kerännyt joka toinen vuosi Messukeskukseen tuhansia kävijöitä alalta verkostoitumaan, tutustumaan näyttelyn uutuustuotteisiin ja päivittämään tietonsa erilaisilla luennoilla ja seminaareissa. Tapahtumaan on maksuton sisäänpääsy rekisteröitymällä.
Samaan aikaan ChemBion kanssa Messukeskuksessa järjestetään myös kemikaaliturvallisuutta edistävä Helsinki Chemicals Forum, metsäteollisuuden johtava kansainvälinen Pulp & Beyond -tapahtuma sekä sähköalan ammattitapahtuma Sähkö – Electricity 26.
Kemian Seurat järjestää Kemian Päivien ohjelman yhdessä alan toimijoiden kanssa.
Lue blogikirjoitus Kemian päivät 2026 – Kestävää tulevaisuutta ja tekoälyä
Seminaarialueita on nyt kaksi, toinen perinteisellä hallialueella (H) ja toinen pääsisäänkäynnin vieressä olevassa kokoussiivessä (KS), vain liukuportaiden päässä näyttelyalueelta.
Keskiviikko 15.4.2026
9:30–17:00
204 (KS)
Erikoisdetektorit neste- ja kaasukromatografiassa
Seminaarissa käsitellään eräitä tavallista erikoisempia neste- ja kaasukromatografian detektoreita ja niiden käyttökohteita. Seminaarin tarkoituksena on antaa kuulijalle katsaus siitä, mitä kyseisillä selektiivisillä ja spesifeillä detektoreilla voidaan mitata ja minkälaisessa tutkimuksessa niitä Suomessa käytetään. Detektoreiden ja tutkimuskohteiden lisäksi seminaarissa kuullaan myös laitteissa käytettävissä erikoiskolonneissa sekä siitä, mitä asioita menetelmäkehityksessä tulee ottaa huomioon kyseisiä detektoreita käyttäessä. Seminaari koostuu asiantuntijoiden puheenvuoroista ja vuorovaikutuksesta yleisön kanssa.
Lue myös blogikirjoitus: Erikoisdetektorit kaasu- ja nestekromatografiassa – Tiede kohtaa käytännön ChemBio 2026:ssa!
Järjestäjä: Suomen Kromatografiaseura Ry
Avaa ohjelma
Puheenjohtajat: Fjor Morante, Susanne Wiedmer
9:30–9:35 Tervetuloa
Fjor Morante, Suomen Kromatografiaseura Ry
9:35–10:05 Liekkifotometridetektorin (FPD) käyttö kemiallisten aseyhdisteiden analytiikassa
Arja Valtanen, Verifin
10:05–10:35 From particle numbers to mass: Pyrolysis-GC-MS in environmental microplastics analysis
Tatu Martinmäki, SYKE
10:35–11:00 Tauko
11:00–11:30 Usean detektorin hyödyntäminen kokoeksluusiokromatografiassa
Sami-Pekka Hirvonen, Helsingin Yliopisto
11:30–12:00 HILIC lähestymistapana poolisten yhdisteiden analytiikassa
Matti Karhu, Phenomenex
12:00–13:15 Lounas
13:15–14:00 SCD/NCD, PDHID, FPD, NPD, ECD, TCD, FID – Mihin näitä kaikkia tarvitaan?
Matias Kopperi, Agilent Technologies
14:25–14:30 Loppusanat
Fjor Morante, Suomen Kromatografiaseura Ry
15:00–17:00 Kevätkokous
Suomen Kromatografiaseuran hallitus
9:30–15:45
Sali 2 (H)
Future Energy and Biomass Solutions
This seminar highlights cutting-edge research and applications in the fields of energy transition and biomass utilization. The sessions explore how forest-derived materials and smart technologies contribute to climate goals, circular economy, and energy resilience. Topics include biochar production, CO₂ capture with bio-based materials, natural hydrogen reservoirs, and digital forestry models. The seminar also showcases novel bioproducts for energy storage and optoelectronics, emphasizing the role of interdisciplinary collaboration and data-driven decision-making. The event is held in English.
Organizer: Research Council of Finland (RCF)
Avaa ohjelma
Chair: Saila Seppo, Research Council of Finland
9.30–9.45 Opening of the seminar
Floora Ruokonen, Research Council of Finland
9.45–10.30 Keynote: Future sustainable energy
Mark O’Malley, Imperial College London
10.30–11:00 Valmet’s Contribution to Biomass Conversion: Advanced Biofuel Pathways
Tooran Khazraie, Valmet Oy
11:00–11.15 Flexible Energy Systems program
Jussi Åkerberg, Business Finland
11.15–12.35 Lunch and posters
12.35–14.45 Facilitated panel discussions
Each panel includes 3-minute pitches per project, followed by a brief discussion on common questions.
12.35–13.05 Panel 1: From Distribution to Demand: Managing Flexibility in Electrified Systems
These projects examine how people and institutions shape sustainability transitions through incentives, decision-making, and acceptance. They ask what governance and market designs enable actors (e.g., citizens, forest owners, grid operators) to adopt low-carbon solutions and coordinate change. The focus is on behaviour, value creation, legitimacy, and workable policy/decision frameworks.
Panellists:
- Leveraging individual tree level biomass data to guide forest use that safeguards biodiversity, nature-based recreation, and carbon sinks, Mari Myllymäki, Natural Resources Institute Finland
- Versatility of value creation solutions: economic choices among resource owners, industry actors and consumer-citizen, Anne Toppinen, University of Helsinki
- DSOs facilitating energy transition – the Carbon handprint of flexibility, Jean-Nicolas Louis, VTT Oy
- Citizens’ behaviour change towards sustainable energy transition through social interactions, Pertti Järventausta, Tampere University
13.10–13.40 Panel 2: Balancing the Bioeconomy Equation: Natural Capital, Tracing and Value
These projects follow the pathway from forest/biomass resources to higher-value products, including how to trace and verify origins and sustainability. They explore cascading use and valorisation of biomass and develop bio-based functional materials that can substitute or capture fossil-based alternatives. The shared question is how to build credible, efficient, and sustainable value chains from resource to end product.
Panellists:
- Enhanced Wood Tracing Systems for Sustainable Forestry and Improved Food Utilization, Mikko Vastaranta, University of Eastern Finland
- High-value products from forest resources: a cascade pathway to biochar and biopigments for climate and soil, Suvi Kuittinen, University of Eastern Finland
- Unexplored potential of diverse plant metabolites to enhance sustainable bioeconomy and carbon sinks from forest biomasses, Maarit Karonen, University of Turku
- High-Performance Bioinspired Conducive Cellulose Films for Thin Film Solar Cells, Kati Miettunen, University of Turku
- Chemical pulp foams for water-assisted CO2 capture, Eero Kontturi, Aalto University
13.45–14.15 Panel 3: Cold-Climate Renewables: Materials and Forecasts
These projects tackle how renewable energy and storage can be operated reliably under Nordic seasonality and weather/hydrology variability (e.g., snow impacts, forecasting, and resource constraints). They develop methods to predict, optimize, and schedule generation and storage to reduce costs and emissions. The common thread is operational performance and system integration under variable conditions.
Panellists:
- Optimal Thermal Storage Operation using tailored long-range weather forecasts, Anders Lindfors, Finnish Meteorological Institute
- Long-Term Thermal Energy Storage with Salt-Based Composite Materials, Ari Seppälä, Aalto University
- Snow effect on the solar power generation in Finland, Roberta Pirazzini, Finnish Meteorological Institute
- Solar power on cutaway peatlands – combining renewable energy generation and soil carbon sequestration, Annalea Lohila, Finnish Meteorological Institute
- Sustainable hydropower via hybrid cluster operation and hydrological forecasts under uncertainties, Enso Ikonen, University of Oulu
14.15–14.45 Panel 4: Carriers and Captures: Technologies for Deep Carbonization
These projects develop technologies and system solutions for a low-carbon industrial future, spanning hydrogen and batteries alongside supporting infrastructures, optimisation, and circularity. They also include geochemistry expertise to assess how hydrogen behaves in subsurface environments informing storage potential, key reactions, and associated risks for viable deployment. The emphasis is on scalable industrial transition pathways that connect engineering, earth-science evidence, and circular-economy system design.
Panellists:
- Finding H2 – Geological hydrogen reservoirs for sustainable energy production in Finland, Malin Bomberg, VTT Oy
- Industrial energy systems as part of resilient climate neutral society, Timo Laukkanen, Aalto University
- Energy-centric optimization for large-scale additive manufacturing deployment for sustainability through electrification, Pedro Juliano Nardelli, LUT University
- Circular Battery Futures: Recyclable Bio-Based Binders for a Sustainable Lithium-Ion Battery Lifecycle, Liu Haidong, University of Eastern Finland
14.45–15.45 Posters and snacks
09:30–15:20
Sali 1B (H)
From Idea to factory
Before a final investment decision is made for a chemical plant, a structured and thorough process is followed. The journey is started by selecting a technological concept and is completed with the successful launch of operations.
The strategic need is identified and potential technologies are explored. Preliminary technical and financial assessments are carried out, and R&D or pilot testing is conducted if needed.
Next, market demand, competition, and pricing are analyzed. The product and process concept is defined, and profitability calculations — including NPV, IRR, and payback time — are performed to ensure the business case is solid. Permitting needs are also identified. All outcomes are compiled into a so-called feasibility report with preliminary cost estimates.
Basic design is then initiated, focusing on further details in the process and plant solution, capacity planning, and resource requirements — such as raw materials, energy, and waste management. The right site is selected. Zoning, logistics, and access to essential services like water, electricity, and steam are assessed as part of the overall constructability review. These site-specific factors are considered to directly impact operational efficiency and construction cost of the unit. At the end of the basic design phase, requests for tenders for main technology supplies are sent, and price information is requested from main contractors according to the procurement strategy.
Based on the final process and technology selection, along with the overall balance of plant, a comprehensive cost estimate and risk analysis are prepared. The overall investment cost estimate is brought to a level that allows the board of management to make a final investment decision before the execution phase.
An environmental impact assessment (EIA) is often required. Construction and environmental permits are secured during the investment project, and compliance with chemical safety regulations and emergency planning is ensured. External stakeholders — including municipalities, authorities, and potential partners or financiers — are engaged to build support and alignment.
Once approval is granted, procurement activities are started, detailed design is finalized, and construction is initiated. This includes contractor selection, site preparation, and project supervision. Safety and quality control are maintained throughout the build.
Finally, equipment is installed and tested, processes are fine-tuned, and trial runs are conducted. Staff are recruited and trained, inspections are completed, and production is gradually ramped up.
Each project phase, as described above, is used to build the foundation for a safe, efficient, and profitable operation. If steps are skipped or decisions are rushed, costly setbacks may occur. By following this structured approach, the investment is ensured to be sound — both technically and financially.
Organizer: Finnish Society of Chemical Engineers
Avaa ohjelma
Chair: Tiina Piira, Finnish Society of Chemical Engineers and Elomatic Oy
09.30–09.35 Opening words
Tiina Piira, Finnish Society of Chemical Engineers and Elomatic Oy
09.35–10.05 Investment cost estimation – a service with skill
Vincent Kasmi, Section Manager, Project Delivery (& Otto Tiilikainen/Project Engineer, Project Delivery), AFRY Finland Oy
- the basics of cost estimation for industrial investments in different phases and what a certain level of accuracy requires from the design/engineering.
10.05–10.35 Stages of preliminary design
NN, Elomatic Oy
10.35–11.00 Break
11.00–11.30 Stages of plant implementation
NN, Sweco Oy
11.30–12.00 Example of plant implementation
Jyri Maunuksela, Neova Oy
12.00–13.00 Lunch break
13.00–13.30 Critical factors in process development
Marjatta Louhi-Kultanen, Aalto University
13.30–14.00 Example of an operator
NN, Neste Oyj
14.00–14.15 Break
14.15–14.45 Research findings
Kristian Melin, LUT University
14.45–15.15 Life Cycle Analysis
Rofice Dickson, Aalto University
15.15–15.20 Closing Remarks
Tiina Piira, Finnish Society of Chemical Engineers and Elomatic Oy
10:00–15:35
Sali 6 (H)
Koneoppiminen ja tekoäly mullistaa massaspektrometriaan perustuvan tutkimuksen
Seminaarissa käsitellään koneoppimisen sekä tekoälyn (AI) käyttöä ja soveltamista massaspektrometriassa (MS) ja eri MS:aan perustuvilla tieteenaloilla. Aihe on todella ajankohtainen, koska tekoälyn yleistynyt käyttö sekä viimeaikainen kehitys on luonut valtavasti uusia mahdollisuuksia niin tutkimukseen kuin teknologian kehitykseen. Koneoppimisen ja generatiivisten kielimallien avulla tutkijat voivat nykyisin suoriutua monimutkaisista ja aikaa vievistä tehtävistä aiempaa nopeammin, sekä käyttää tekoälyä tehokkaana apuvälineenä esimerkiksi datan käsittelyssä. Tekoäly on myös tuonut merkittäviä edistysaskeleita massaspektrometriaan perustuvaan tutkimukseen, parantaen mm. analyysien tarkkuutta ja tehokkuutta. AI-algoritmit mahdollistavat monimutkaisten massaspektrien (MS, MS/MS) tulkinnan ja yhdisteiden tunnistamisen nopeammin ja luotettavammin. MS-teknologiat kehittyvät nopeaa tahtia kohti herkempiä, tarkempia sekä monia tekniikoita (ioniliikkuvuus, massaspektrometria) yhdistäviä laitteistoja. Tekoäly voi myös optimoida kokeellisia olosuhteita ja instrumenttien asetuksia, mikä johtaa parempaan herkkyyteen ja resoluutioon, sekä auttaa automatisoimaan datan käsittelyä ja analyysiä tehostaen merkittävästi tutkimusprosesseja. Massaspektrometriaan perustuvassa analytiikassa sekä tutkimuksessa, tekoäly voi tunnistaa uusia biomarkkereita sekä aineenvaihduntatuotteita, mikä on tärkeää esimerkiksi sairauksien diagnosoinnissa. Lisäksi tekoälyn avulla voidaan yhdistää tietoja eri biologisista omiikoista, mikä tarjoaa kattavamman ymmärryksen erilaisista biologisista järjestelmistä ja biosynteesireiteistä eri organismeissa, erilaisissa taudinkuvissa ja/tai ympäristöolosuhteissa. Tämän lisäksi tekoäly voi ennustaa yhdisteiden käyttäytymistä ja vuorovaikutuksia, mikä nopeuttaa esimerkiksi uusien lääkeaineiden suunnittelua sekä lääkeaineiden haluttujen ja ei-haluttujen interaktioiden havaitsemista.
Tekoälyä voidaan hyödyntää myös ilmakehätieteissä, jolloin ilmanlaadun parantamiseksi on kehitetty tekoälypohjaisia tapoja saada tarkkaa tietoa ilmanlaadusta myös yksinkertaisilla, edullisilla mittalaitteilla. Kehitetyissä ilmanlaatua mittaavissa laitteissa voidaan esimerkiksi tehdä automaattista mittaustarkkuuden säätöä tekoälymenetelmillä sekä erityisillä matemaattisilla malleilla ns. virtuaalisensoreilla. Saatuja tuloksia voidaan edelleen hyödyntää muun muassa kaupunkisuunnittelussa sekä ilmansaasteista johtuvien terveyshaittojen vähentämiseksi.
Seminaarin tavoitteena on antaa kattava kuva siitä, miten tulevaisuudessa tekoälyä voidaan tehokasti hyödyntää massaspektrometriaan liittyvillä tieteenaloilla sekä kertoa, mitä uusia mahdollisuuksia sen käytöllä on eri tieteenaloilla. Tekoäly ei tule ainoastaan parantamaan analyysimenetelmiä, vaan myös laajentamaan tutkimusmahdollisuuksia, sovellusalueita sekä edistämään innovaatioita.
Lue myös blogikirjoitus: Is AI revolutionizing mass spectrometry-based analytics?
Järjestäjä: Nina Sipari (Helsingin yliopisto) ja Maarit Karonen (Turun yliopisto), Suomen Massaspektrometrian Seura (FMSS)
Avaa ohjelma
Chairs: Nina Sipari, Maarit Karonen and Juha-Pekka Hieta
10:00–10:10 Opening words
Nina Sipari, Chair, Finnish Mass Spectrometry Society
SESSION 1 – Insights of the use of artificial intelligence (AI) and machine learning (ML) in MS-based analysis
Session chair Nina Sipari
10:10–10:40 Computational and AI-based approaches in LC-MS metabolomics
Kati Hanhineva, Professor, University of Turku
10:40–10:55 Precision Diagnostics of Lyme Neuroborreliosis via Ultrahigh- Resolution Metabolomics and Machine Learning
Ilari Kuukkanen, Doctoral Researcher, University of Turku
10:55–11:15 Utilizing AI for simplified result acceptance in a high throughput FIA-MS assay
Axel Meierjohann, PhD/R&D System Tech Lead, Revvity
11:15–11:30 The FMSS incentive scholarship award winner 2026 (TBA)
11:30–13:00 Lunch break
SESSION 2 – Metabolomics & molecular networks
Session chair Maarit Karonen
13:00–13:50 Mass Spectrometry and Big Data Analytics: Advancing Natural Product Research through Data Science-Driven Digital Transformation
Jean-Luc Wolfender, Professor, University of Geneva
13:50–14:10 NIR Spectroscopy in Liver Fibrosis: Linking Lipidomics and Histology
Archana Kommala, Doctoral Researcher, University of Eastern Finland
14:10–14:30 Software advancements and ZenoTOF technology for improved pattern recognition
Tom Ruane, Advanced Workflow Specialist, Sciex
14:30–15:00 Coffee break
SESSION 3- AI in MS-based analysis in atmospheric sciences
Session chair Juha-Pekka Hieta
15:00–15:15 Atmospheric new particle formation through ambient sampling chemical ionization mass spectrometry– PART I
Matti Rissanen, Professor, University of Helsinki
15:15–15:30 Atmospheric new particle formation through ambient sampling chemical ionization mass spectrometry– PART II
Federica Bortolussi, Doctoral Researcher, University of Helsinki
15:30–15:35 Closing Remarks
Maarit Karonen, vice chair, Finnish Mass Spectrometry Society
12:00–15:40
205 (KS)
Moderni teknologia kemian tiedekasvatuksessa: Tekoäly ja virtuaalilaboratoriot
Seminaarissa käsitellään ajankohtaisia teknologioita kemian tiedekasvatuksen alalla. Seminaari alkaa lyhyellä esittelyllä, jossa käydään läpi opetusteknologian historiallinen kehittyminen 80-luvun ensimmäisistä mittausautomaatiosovelluksista nykytutkimukseen. Tällä hetkellä kuumia tutkimusaiheita ovat tekoälyn soveltaminen ja virtuaalilaboratoriot. Tekoälystä käsitellään sekä adaptiivista koneoppimista että generatiivisia chat-sovelluksia. Seminaari sisältää kaksi esitelmää ja paneellin. Tilaisuuden päättää Helsingin yliopiston Kemian opettajankoulutusyksikön 25. Juhlavuoden kunnia-alumnien palkitsemistilaisuus. Keynote-esitelmän pitäjäksi on kutsuttu professori Nicole Graulich Justus von Lieblig Giessen yliopistosta Saksasta.
Lue myös blogikirjoitus: Seminaariesittely: Tekoälyä ja virtuaalilaboratorioita kemian tiedekasvatukseen
Järjestäjä: Kemian opetuksen jaosto (KOJ)
Avaa ohjelma
12:00–12:15 Seminaarin avaus
Johannes Pernaa, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
12:15–13:15 KEYNOTE: On the promise of adaptivity in chemistry learning
Nicole Graulich, professor, Justus-Liebig-University Giessen, Germany
13:15–14:00 Virtuaalilaboratoriot: käyttökohteet sekä tutkimus kemian ja biokemian opetuksessa
Samuel Girmay, väitöskirjatutkija
Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu
14:00–14:20 TAUKO
Paneeli: Tekoälyn hyödyntäminen kemian kouluopetuksessa
14:20–14:35 Johdatus aiheeseen
Juri Timonen, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto
14:35–15:20 Paneelikeskustelu
- Maija Aksela, professori, Helsingin yliopisto (toi suomeen mittausautomaation ja molekyylimallinnuksen)
- Juri Timonen, tutkija, Helsingin yliopisto
- Jan Jansson, lehtori, Töölön yhteiskoulu
- Leo Pahkin, opetusneuvos, Opetushallitus
15:20–15:35 Palkinnot ja tunnustukset
15:35–15:40 Seminaarin lopetus
12:30–15:45
207 (KS)
Turvallisesti tulevaisuuteen – Kasviproteiinien ja uusien proteiininlähteiden sääntely, tutkimus ja teollisuusnäkökulmat
Järjestäjä: Elintarviketieteiden Seura, Elintarviketurvallisuuden ja -analytiikan jaosto
Avaa ohjelma
Puheenjohtaja: Laura Ahvenniemi, toimitusjohtaja, Laatu&Liike Oy
12:30–12:35 Avaussanat + ETS esittely
12:35–13:00 Uuselintarvikkeet EU:ssa: Lainsäädäntö, hyväksyntä ja esimerkkitapaukset
Sanna Viljakainen, johtava asiantuntija, Maa- ja metsätalousministeriö (MMM)
13:00–13:25 Uuden proteiinilähteen turvallisuuden arviointi EFSAssa
Marina Heinonen, professori, Helsingin yliopisto (HY)
13:25–13:55 Uutta vai tuttua? Kasvipohjaisten tuotteiden sääntely – uuselintarvike vai perinteinen tuote nykyaikaisella menetelmällä?
Mari Lyyra, Head of Food & Feed, Medfiles Oy
13:55–14:15 Tauko (20 min)
14:15–14:45 Kasvipohjaisten elintarvikkeiden ja rehujen kemiallinen valvonta-analytiikka: pestisidijäämät ja vierasaineet
Kati Hakala, erikoistutkija, Ruokavirasto
14:45–15:15 Mikrobiologisten ja kemiallisten vaarojen esiintyvyys kasvipohjaisissa lihalle ja maitotuotteille vaihtoehtoisissa tuotteissa
Petra Pasonen, erikoistutkija, Ruokavirasto
15:15–15:45 Teollisuuden näkökulmia: Kasvipohjaisten tuotteiden mahdollisuudet ja haasteet – turvallisuus osana tuotekehitystä
Case 1
Case 2
9:30–12:00
206 (KS)
Biopohjaisuus, biohajoavuus, kierrätettävyys
Termoanalyysillä on merkittävä rooli uusien biopohjaisten materiaalien ja yhdisteiden kehityksessä ja prosessoinnissa sekä mikromuovien ja muovien kierrätystä koskevassa tutkimuksessa. Uusien biopohjaisten materiaalien kehitys ja kierrätysmateriaalien hyödyntäminen edellyttävät niiden mekaanisten ja lämpö ominaisuuksien tuntemusta. Termiset analyysimenetelmät, kuten differentiaalinen pyyhkäisykalorimetria, dynaaminen mekaaninen analyysi ja termogravimetrinen analyysi, ovat keskeisiä menetelmiä kestävien materiaalien tutkimuksessa ja olemassa olevien materiaalien kierrätyksessä.
Lue myös blogikirjoitus: FinTAC – Bio-based, biodegradability and recyclability
Järjestäjä: FinTAC
Avaa ohjelma
9:30–9:35 Tervetuloa – Welcome!
Jukka Niskanen, FinTAC – Finnish Thermal Analysis and Calorimetry Association
9:35–10:10 Keynote: Applications of thermal analysis in Plastics recycling
Jani Pelto, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
10:20–10:45 Thermoanalytics of biobased materials
Hossein Baniasadi, Aalto yliopisto
11:00–11:25 Microplastics concerns of Biopolymers
Konstantin Malafeev, Tampereen yliopisto
11:30–11:55 Bio-sourced dynamic textiles – driving shape-change with ambient heat- and light-impulses
Jaana Vapaavuori, Aalto yliopisto
11:55–12:00 Loppusanat – Closing the session
Jukka Niskanen, FinTAC
Torstai 16.4.2026
09:30–14:45
Sali 2 (H)
Tshernobyl 40 vuotta – ydin- ja säteilyturvallisuus silloin ja nyt
Suojelu, pelastus ja turvallisuus ry:n (SPT ry) tarkoituksena on toimia viranomaisten, yritysten ja yhteisöjen asiantuntijoiden valtakunnallisena yhdyssiteenä turvallisuustekniikan, pelastusalan, väestönsuojelun sekä teollisuuskemikaalien hallinnan ja CBRNE- suojautumisen aloilla. Otsikon aihetta käsitellään eri asiantuntijoiden puheenvuoroissa, ja keskustellaan eri esitysten herättämistä kysymyksistä. Seminaarissa on tarkoitus palauttaa mieleen vuoden 1986 Tshernobylin ydinvoimalaitosonnettomuuden seurauksia Suomessa sekä luoda katsaus nykyisiin säteily- ja ydinturvallisuuden haasteisiin.
Järjestäjä: Suojelu, pelastus ja turvallisuus Ry (SPT ry)
Avaa ohjelma
Puheenjohtaja: Timo Lukkarinen, puheenjohtaja SPT ry
09:30–09:40 Tervetuloa
Timo Lukkarinen, SPT ry
09:40–10:00 Tshernobylin onnettomuus reaktorifysiikan näkökulmasta
Jaakko Leppänen, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
10:00–10:20 Sisäministeriön toiminta Tshernobylin yhteydessä
Janne Koivukoski, Pelastusopisto (ent. Sisäministeriö)
10:20–10:30 Tauko
10:30–10:50 Tshernobyl ja syöpäesiintyvyys Suomessa
Anssi Auvinen, Tampereen yliopisto
10:50–11:10 Tshernobylin transuraanit Suomessa
Jussi Paatero, Ilmatieteen laitos
11:10–12:10 Tauko
Puheenjohtaja: Jussi Paatero, Ilmatieteen laitos
12:10–12:30 Tshernobyl-laskeuman kartoitus Suomessa
Hannu Arvela (emeritus), Säteilyturvakeskus
12:30–12:50 Puolustusvoimien säteilymittauksista Tshernobylin yhteydessä
Juhani Juutilainen (evp), Puolustusvoimat
12:50–13:10 Suomalaisten kehon radioaktiivisuus
Maarit Muikku, Säteilyturvakeskus
13:10–13:20 Tauko
13:20–13:40 Fukushiman ydinonnettomuuden havainnot Suomessa
Pia Keski-Jaskari, Säteilyturvakeskus
13:40–14:00 SMR-reaktorit ja niiden turvallisuus
Jaakko Leppänen, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
14:00–14:20 Ydinjätteiden loppusijoitus ydinaineiden valvonnan kannalta
Mikael Moring, Säteilyturvakeskus
14:20–14:45 Keskustelua ja loppusanat
Timo Lukkarinen, SPT ry
9:30–15:30
Sali 6 (H)
Young Researcher Symposium (YRS 2026)
The efforts and innovations by young researchers are invaluable for the development of chemical sciences to produce new findings, outcomes and views on making and using science beyond pre- and post-graduate studies and researcher training. The Finnish Chemical Society is introducing a traditional research forum for young researcher to interact and to discuss Chemistry.
The Young Researcher Symposium is to acknowledge the importance of younger researcher colleagues in Finnish chemical sciences research community to join in sharing, to discuss and network to enhance and inspire Finnish chemistry community thereby creating a fertile ground for chemistry as an important science for better future and for the benefit of mankind.
The Young Researcher Symposium 2026 takes place 16.4.2026 at Messukeskus Conference Center in Helsinki. The Symposium is free for all participants.
The abstract submission takes place online https://forms.gle/k3kgHvbGA9dakJXQ6. The deadline for abstract submissions is 15th of January, 2026. The decision on Symposium presentations is made by 31st of January, 2026, by the YRS2026 organisers. The final program of the symposium is published 10th of February the latest.
We hope to see you all in Helsinki in April 2026 for exciting scientific discussions on chemistry research!
Järjestäjä: Finnish Chemical Society
10:00–15:35
Sali 5 (H)
Koneoppiminen kemiassa / Machine Learning in Chemistry
We like to introduce several projects using Machine Learning to solve problems related to chemistry and materials science.
Organizer:
Avaa ohjelma
Chairs: Kari Laasonen and Miguel Caro
Chairperson 10-12 Kari Laasonen
10:00–10:05 Opening
Kari Laasonen, Aalto University
10:05–10:30 Autonomous analysis, manipulation and reactions in Scanning Probe Microscopy
Nian Wu, Aalto University
10:30–10:55 Decoding Surface Adsorption Chemistry with Active Learning
Milica Todorovic, University of Turku
10:55–11:20 LUMI-AI: A novel platform for AI4Science
Pekka Manninen, CSC Tieteen tietotekniikan keskus
11:20–11:55 ML-trained interaction potential for simulations of graphite nucleation from paramagnetic Fe-C melt
Jaakko Akola, NTNU, Trondheim
12:00–13:00 Lunch break
Chairperson 13-14:15 Miguel Caro
13:00–13:25 Advancing Biomolecular Simulations with ML: GROMACS Integration and QM/ML/MM Synergies
Dmitry Morozov, University of Jyväskylä
13:25–13:50 Machine Learning in soft matter systems
Mikko Karttunen, University of Eastern Finland
13:50–14:15 Machine Learning in drug discovery
Serhii Vakal, Orion Pharma
14:15–14:35 small break/coffee break
Chairperson 14:35–15:25 N.N.
14:35–15:00 Inferring the atomic-scale structure of complex materials from experimental observables with MAD
Tigany Zarrouk, Aalto University
15:00–15:25 ML search for new catalyst structures
Timo Weckman, University of Jyväskylä
15:25–15:35 Closing
Miguel Caro, Aalto University
09:30–15:45
204 ja 207 (KS)
10th Finnish Young Scientist Forum on Catalysis (FYSFC 2026)
Katalyytit ovat avainasemassa kemianteollisuuden vihreässä siirtymässä, sillä ne parantavat kemiallisten prosessien energiatehokkuutta ja mahdollistavat uusiutuvien raaka-aineiden, jätteiden ja hiilidioksidin hyödyntämisen kemikaalien ja polttoaineiden valmistuksessa. Suomen Katalyysiseura järjestää Finnish Young Scientist Forum on Catalysis -seminaarin kymmenettä kertaa, tällä kertaa ChemBio-messujen yhteydessä. Seminaarissa katalyysialan nuoret tutkijat esittelevät tutkimustuloksiaan. Lisäksi tapahtuman kutsuvieraspuhujat esittävät näkökulmia katalyysialan ajankohtaisiin aiheisiin sekä alan kehitykseen Suomessa. Seminaari on englanninkielinen.
Lue myös blogikirjoitus: Catalysts for the green transition
Järjestäjä: Suomen Katalyysiseura
09:45–15:40
205 ja 206 (KS)
Biopohjainen kiertotalous: Kemia ja arvoketjut
Tule mukaan tieteelliseen seminaariin, joka on omistettu kiertotalouteen perustuvien biopohjaisten materiaalien tutkimukselle. Tapahtuma kokoaa yhteen tutkijoita, opiskelijoita ja alan ammattilaisia jakamaan ajatuksia ja uusimpia tutkimustuloksia siitä, miten tiede voi tukea siirtymistä kestävämpiin materiaaleihin ja arvoketjuihin.
Ohjelma rakentuu kahden rinnakkaisen teeman ympärille. Voit joko syventyä kanssamme biopohjaisten materiaalien kemiaan ja tieteellisten tutkimusmenetelmien ihmeelliseen maailmaan, tai rinnakkaisessa sessiossa oppia biopohjaisten materiaalien arvoketjuista ja näiden elinkaarivaikutuksista.
Päivän aikana kuullaan puheenvuoroja alan johtavilta asiantuntijoilta ja uusinta kotimaista tiedettä Cimanet-verkoston väitöskirjatutkijoilta. Seminaarissa järjestetään myös paneelikeskustelu, jossa alan asiantuntijat avaavat biopohjaisten materiaalien kestävyysnäkökulmia. Päivän lopuksi pääset tapaamaan tutkijoita heidän posteriesitystensä äärellä.
Olitpa sitten tutkija, opiskelija tai kuka tahansa kestävästä kehityksestä kiinnostunut, tämä seminaari tarjoaa mielenkiintoisia näkökulmia ja mahdollisuuden tutustua biotalouden tulevaisuuteen Suomessa.
Tilaisuus on englanninkielinen.
Yhteistyössä Circular Materials Bioeconomy Network (CIMANET) tohtorikoulutusverkosto
Lue myös blogikirjoitus: Bio-based Circular Economy: Chemistry and Value Chains
Järjestäjä: Helsingin yliopisto
Avaa ohjelma
Seminar #1: Chemistry of bio-based materials (room 205)
Chairperson: Timo Leskinen, University of Helsinki
9:45–9:50 Welcome words
Timo Leskinen, University of Helsinki
9:50–11:05 CIMANET doctoral students: How bio-based and circular materials can help to solve sustainability issues of today?
5 short talks from Cimanet doctoral students
11:05–11:50 Waste to taste: lignocellulosic fractions for food ingredients and multi-purpose fungal biomass
Kirsi Mikkonen, University of Helsinki
11:50–12:50 LUNCH BREAK
12:50–13:15 Ionic liquids and circular economy chemistry: Enabling sustainable pathways in biomaterials and beyond
Aleksandar Todorov, University of Helsinki
13:15–13:40 Quantitative proton nuclear magnetic resonance (q1H-NMR) spectroscopy in analysis of thermoplastic lignin derivatives
Trung-Anh Le, University of Helsinki
13:40–14:20 Plastics, biobased polymers, and chemical recycling
Jukka Niskanen, Aalto University
14:20–15:40 Poster session
Have a refreshment and good scientific discussion with CIMANET researchers
15:40 End of the event – Closing words by organizers
Seminar #2: Bio-based material value chains and lifecycles (room 206)
9:45–9:50 Welcome words
Ritva Toivonen, University of Helsinki
9:50–10:30 Sustainable Business Futures
Marileena Mäkelä, University of Jyväskylä
10:30–11:45 CIMANET doctoral students: How do we adopt bio-based materials and ensure their sustainability?
5 short talks from Cimanet doctoral students
11:45–12:00 Concluding remarks from challenge topic
Ritva Toivonen, University of Helsinki
12:00–13:00 LUNCH BREAK
13:00–13:40 Panel discussion: How do we adopt bio-based materials and ensure their sustainability?
Hosts: Juulia Suuronen & Joona Myllärniemi, University of Helsinki
Panelists: Anni Tuppura, LUT University; Sari Tasa, Ministry of Economic Affairs and Employment; Marko Hakovirta, Helsinki Innovation Services; others tbc
13:40–14:00 Commercializing Bio-Based Innovations: Strategies for Market Success and Sustainability
Tero Tervahartiala, Metsä Group
14:00–14:20 Consumers and appropriation of innovations
Eliisa Kylkilahti, University of Helsinki
14:20–15:40 Poster session
Have a refreshment and good scientific discussion with CIMANET researchers
15:40 End of the event – Closing words by organizers
09:40–15:35
Sali 1 (H) ap ja Sali 4 (H) ip
Ilmakehän kemiaa
(EN) The seminar will have a morning session, in English, and an afternoon session, in Finnish. The morning sessions will discuss atmospheric chemistry on other celestial bodies as well as in underground caves on Earth, investigate chemistry on the surfaces of aerosol particles using synchrotron radiation, and explore what we know (and what we don’t know) about airborne nanoplastics. The afternoon sessions will discuss emissions from the local environment as well as from traffic, the formation of fine particles, and their transport into indoor spaces.
(FI) Seminaarissa on aamupäivän sessio, jossa esityskieli on englanti, ja iltapäivän sessio, jossa esityskieli on suomi. Aamupäivän esityksissä käsitellään ilmakehän kemiaa muilla taivaankappaleilla sekä Maapallon maanalaisissa luolissa, tutkitaan kemiaa aerosolihiukkasten pinnoilla synkrotronisäteilyä käyttäen, ja tutkimme mitä tiedämme (ja mitä emme tiedä) ilmassa olevista nanomuoveista. Iltapäivän esityksissä käsitellään lähiympäristön ja liikenteen päästöjä, pienhiukkasten muodostumista sekä kulkeutumista sisätiloihin.
Järjestäjä: Nanna Myllys ja Arkke Eskola, Helsingin yliopisto
Avaa ohjelma
Atmospheric chemistry (ENG)
Sali 1, 9:40–12:05
Session chairs: Markus Metsälä, Nanna Myllys
9:40–9:45 Opening
9:45–10:15 Atmospheric Chemistry Problems in the Solar System Celestial Bodies of Titan, Jupiter and Early Mars
Benjamin Frandsen, University of Helsinki
10:15–10:45 Atmospheres of extreme environments – A case study in subterranean caves
Kajsa Roslund, University of Copenhagen
10:45–11:00 Break
11:00–11:30 Chemical transformations in aerosol surfaces investigated with ultra-brilliant synchrotron light
Nønne Prisle, University of Oulu
11:30–12:00: What we know (and don’t know) about nanoplastics in the air
Monica Passananti, University of Turin & University of Helsinki
12:00–12:05 Closing
—
Ilmakehän kemiaa (FIN)
Sali 4, 13:10–15:35
Puheenjohtajat: Arkke Eskola ja Markku Vainio
13:10–13:15 Ilmakehän kemiaa – iltapäiväohjelman avaus
Arkke Eskola ja Markku Vainio, Helsingin yliopisto
13:15–13:45 Lähipäästölähteistä vapautuvien ultrapienten hiukkasten vaikutus kaupunkien ilmanlaatuun
Teemu Lepistö, Tampereen yliopisto
13:45–14:15 Hiukkasen enemmän, Ammoniakin rooli ilmakehän pienhiukkasten muodostumisessa
Tinja Olenius, Swedish Meteorological and Hydrological Institute
14:15–14:30 Tauko
14:30–15:00 Liikenteen ei-pakokaasuperäiset hiukkaspäästöt
Joel Kuula, Ilmatieteen laitos
15:00–15:30 Ulkoilman pienhiukkasten kulkeutuminen sisätiloihin
Laura Salo, Tampereen yliopisto
15:30–15:35 Ilmakehän kemiaa – iltapäiväohjelman päättäminen
Arkke Eskola ja Markku Vainio, Helsingin yliopisto