Turun Kemistikerho r.y. järjestää yhdessä Kemiska Sällskapet i Åbo -seuran kanssa vuorovuosin yksipäiväisen populaaritieteellisen tapahtuman, joka on ristitty Gadolininpäiväksi suuren turkulaisen kemistin Johan Gadolinin (1760 – 1852) mukaan. Turun Akatemian järjestyksessä toisena kemian professorina palvellutta Gadolinia pidetään harvinaisten maametallien eli lantanidien keksijänä, ja hän lienee edelleenkin tunnetuin suomalainen kemisti maailmalla. Hänen osakseen on tullut myös hyvin harvinaislaatuinen kunnia: hän kuuluu niihin harvoihin ihmisiin, jonka nimi on ikuistettu alkuaineiden jaksolliseen järjestelmään.
Gadolininpäivän perinteet ulottuvat yhtäjaksoisesti aina vuoteen 1969 asti. Tapahtumaan on perinteisesti kuulunut järjestävien yhdistysten kunnioituskäynti Gadolinin haudalla Mynämäellä, kaikelle yleisölle avoimet luennot jostain ajankohtaisesta aiheesta ja seurojen jäsenille tarkoitettu iltajuhla.
Luentojen teemat ovat aikojen kuluessa vaihdelleet laajasti kattaen monipuolisesti erilaisia kemiaan, kemikaaleihin ja kemisteihin liittyviä aiheita. Luentojen kohdeyleisön on ajateltu koostuvan lähinnä kemisteistä erikoisalaan katsomatta sekä muistakin hyvän luonnontieteellisen perussivistyksen omaavista kuulijoista. Luentoiltapäivä on yleensä sisältänyt kolme – neljä noin 40 minuutin pituista suomen- tai ruotsinkielistä kotimaisen asiantuntijan pitämää luentoa.
2000-luvulle tultaessa iltajuhla on jäänyt pois ja luentoiltapäivä ja hautakäynti on pidetty erillisinä päivinä. Hautakäynti toteutetaan aina Gadolinin syntymäpäivänä 5.6., mutta varsinaisen Gadolininpäivän päivämäärä vaihtelee.
Gadolininpäivän teemat kautta aikojen:
- I 1969 ”Lantanideista ja lääkeaineiden kemiasta”
- II 1970 ”Käymiskemiasta ja alkoholipolitiikasta”
- III 1971 ”Laboratoriosuunnittelusta”
- IV 1972 ”Jätevesien puhdistuksesta”
- V 1973 ”Kemian opetus korkeakouluissa”
- VI 1974 ”Pienoistietokone Kemian opetuksessa”
- VII 1975 ”Erikoislaitteet tutkimuksessa”
- VIII 1976 ”Muovi raaka-aineena”
- IX 1977 ”Lääketeollisuus kemian sovellutuksena”
- X 1978 ”Energian tuotanto tänään ja huomenna”
- XI 1979 ”Kemistin työympäristö”
- XII 1980 ”Turun seudun juomavesiongelma”
- XIII 1981 ”Säteilykemialliset analyysimenetelmät”
- XIV 1982 ”Bioteknologia”
- XV 1983 ”Ongelmajätteet”
- XVI 1984 ”Kemia – Terveys – Ihminen”
- XVII 1985 ”Kemia ja jokapäiväinen leipämme”
- XVIII 1986 ”Uudet materiaalit”
- XIX 1987 ”Kemia ja Turun seudun teollisuus”
- XX 1988 ”Kemia ja urheilu”
- XXI 1989 ”Kemisti – ilmansuojelija”
- XXII 1990 ”Uusia suuntauksia kemian tutkimuksessa”
- XXIII 1991 ”Kemia ja elektroniikka”
- XXIV 1992 ”Miljövänliga produkter – finns dom?”
- XXV 1993 ”Kemiaa eilen ja tänään Turun alueella”
- XXVI 1994 ”Tarvitaanko kemistejä tämän päivän Suomessa?”
- XXVII 1995 ”Ihminen, ympäristö ja EU”
- XXVIII 1996 ”Kemianteknologia ja ympäristö Virossa”
- XXIX 1997 ”Ideasta lääkkeksi”
- XXX 1998 ”Functional Food”
- XXXI 1999 ”Julkaisu, patentti vai molemmat?”
- XXXII 2000 ”Aqua Aboensis”
- XXXIII 2001 ”Harvinaiset maametallit”
- XXXIV 2002 ”Biomateriaalit”
- XXXV 2003 ”Nanoteknologia”
- XXXVI 2004 ”Enantioselektiiven katalyysi”
- XXXVII 2005 ”Kemian opetus”
- XXXVIII 2006 ”Laskennallinen kemia”
- XXXIX 2007 ”Johan Gadolinin historia”
- XL 2008 ”Kemisti työelämässä”
- XLI 2009 ”Kemiaa luonnonyhdisteistä pehmeisiin materiaaleihin”
- XLII 2010 ”Johan Gadolin 250 years”
- XLIII 2011 ”Kemian opetus 250 vuotta”
- XLIV 2012 ”Ruokakemia”
- XLV 2013 ”Grafeeni”
- Vuonna 2014 Gadolininpäivää ei järjestetty
- XLVI 2015 ”Hyvinvointia luonnonyhdisteistä”
- XLVII 2016 Retki Ytterbyn kaivokselle
- XLVIII 2017 ”Arjen kemiaa”
- XLIX 2018 ”Kemi för framtidens kemister i Åbo –
Kemiaa tulevaisuuden kemisteille Turussa” - L 2019 ”Johan Gadolins världsarv”
- Vuonna 2020 Gadolininpäivää ei järjestetty koronapandemian vuoksi
- LI 2021 ”Koronavirusdiagnostiikka – osaamista ja innovaatioita Turusta”
- LII 2022 Vierailu Turun Apteekkimuseoon
- LIII 2023 Kemiaa Turussa ennen ja nyt -kulttuurikuntoilureitin julkistamistilaisuus ja vierailu Gadolinin kirjastoon.
- LIV 2024 Kemiaa Turussa ennen ja nyt – elävöitetty kulttuurikuntoilureitti.