Suomalaisten kemistien seuran Laskennallisen kemian jaoston vuoden 2016 gradupalkinto myönnetään FM Mira Ahingon pro gradu -tutkielmalle “Luotettava laskennallinen menetelmä sytokromi P450 alatyypin 2A6 katalysoimien pienmolekyylien metaboliakohtien ennustukseen”.

Mira Ahingon pro gradu -tutkielma liittyy aihepiiriltään laskennalliseen lääkeainekehitykseen. Tutkielma on tehty Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen Laskennallisen biotieteen tutkimusryhmässä. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää tarkka, nopea ja aiempaa luotettavampi laskennallinen menetelmä, jolla voidaan mallintaa sytokromi P450 -entsyymin yhden alatyypin toimintaa ihmisen vierasainemetaboliassa. Työn johdanto- ja kirjallisuusosuus osoittavat erinomaista kokonaiskuvan hallintaa tutkittavan entsyymin, sen sitoutumistaskujen toiminnan ja laskennallisen mallintamisen suhteen. Tutkitut proteiinirakenteet on valittu huolellisesti ja valintakriteerit on kuvattu selkeästi. Käytettyjä malleja ja laskennallisia ennusteita käsitellään kriittisesti ja tiedostaen samalla menetelmien rajoitukset.

Työssä kehitetyillä uusilla laskennallisilla menetelmillä saavutettiin selvä parannus alan olemassa oleviin menetelmiin. Kehitettyä menetelmää voidaan käyttää yhdessä muiden laskennallisten tai kokeellisten mallien kanssa esimerkiksi lääkeainekandidaattien rakenteen optimointiin ja siten lääkehoidon vaikuttavuuden parantamiseen. Lisätietoja työstä on saatavilla osoitteesta http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201606203212

Kunniamaininta 2016

Laskennallisen kemian jaosto myönsi samassa yhteydessä myös kunniamaininnan ansiokkaasta lopputyöstä FM Maria Dimitrovalle. Maria Dimitrovan pro gradu -tutkielma ”Density functional theory studies of the interactions of 1-butyl-3-methylimidazolium chloride with xenon” on hieno esimerkki laadukkaasta kvanttikemian pro gradu -tutkielmasta. Työ on tehty Helsingin yliopiston kemian laitoksen teoreettisen ja laskennallisen kemian tutkimusryhmässä. Kirjallisuusosassa työn aihepiiri ja käytetyt laskentamenetelmät on esitetty selkeästi ja kattavasti. Kokeellisen osan tulokset on kuvattu huolellisesti ja analyysistä näkyy, että tekijällä on hyvä ymmärrys aihepiiristä ja siitä, mitkä ovat käytettyjen laskentamenetelmien rajoitteet. Työn tulokset auttavat ymmärtämään paremmin molekyylienvälisiä vuorovaikutuksia ionisissa nesteissä, joilla on lukuisia teollisia sovellutuksia. Lisätietoja tutkielmasta on saatavilla osoitteesta http://hdl.handle.net/10138/167511