Helsinki Chemicals Forum 2017 järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa 8.-9. kesäkuuta. Ohessa Kemian Päivien Säätiön HCF2017-stipendiensaajien kertomuksia tapahtumasta.
»
Sain Kemian Päivien Säätiön myöntämän osallistumisapurahan toista kertaa Helsinki
Chemicals Forumiin. Tämä oli siis toinen kerta, kun vierailin kansainvälisessä kemian alan
tapahtumassa. Ohjelma koostui puheenvuoroista ja luennoista, jotka johdattivat käsiteltäviin
aiheisiin. Lisäksi ohjelmassa oli 5 erilaista paneelikeskustelua. Erityisesti minua kiinnosti
paneeli, jossa käsiteltiin kemikaalilainsäädännön saavutuksia viimeisen vuosikymmenen
aikana.
Kemikaalilainsäädännön saavutuksia käsittelevässä paneelissa opin, että 10 vuotta on melko
lyhyt aika ja parempi tarkastelujakso olisi esimerkiksi 25 vuotta. Yleensä kemikaalien käytön
säätelyä on pidetty liian tieteellisenä, hitaana ja tarkkana prosessina. Tämä johtuu siitä, että
tiede ei ole yhtä nopeaa kuin poliittinen optimismi olettaa. Kaikkia riskikemikaaleja ei
todennäköisesti ole vielä määritelty, koska kaikkia riskejä ei tunneta. REACH-asetuksella on
saatu paljon hyvää aikaa, vaikka sitä kohtaan on ollut ennakkoluuloja. Huomasin, että
esimerkiksi Kanadalla on huomattavasti erilaisia käytäntöjä kemikaalien sääntelyn suhteen
kuin EU:n jäsenmailla. Paneelin voisi tiivistää siten, että historian saatossa on tehty virheitä,
mutta niistä on pyritty oppimaan. Kemikaalilainsäädännön parissa riittää töitä varsinkin, jos
halutaan globaalisti yhteiset säännöt kaikille toimijoille.
Toinen mielenkiintoinen paneeli liittyi kuluttajatuotteissa oleviin kemikaaleihin, jotka ovat
mahdollisesti haitallisia kuluttajalle. Suurena ongelmana pidettiin kokonaisriskin arvioinnin
vaikeutta, koska sääntely ei ulotu valmiissa tuotteessa oleviin kemikaaleihin tai joissain
tapauksissa sääntelyä ei ole. Esimerkiksi Intian, Yhdysvaltojen ja Euroopan Unionin
näkemykset ja toimintamallit asioiden suhteen vaikuttivat olevan erilaisia. Sääntelyn ja
vaatimusten yhtenäistäminen sekä yhteistyö ovat tärkeässä roolissa.
Paneeleissa tuli esille paljon asiaa ja suuria ajatuksia, mutta konkreettiset ehdotukset
puuttuivat. Tämä lienee tyypillistä, sillä kunnon keskustelu ja ideoiden jakaminen ovat
ensimmäinen askel kohti konkreettisia päätöksiä. Helsinki Chemicals Forum oli hieno
mahdollisuus päästä verkostoitumaan ihmisten kanssa.
Jari Ahonen
Helsinki Chemicals Forum 2017 esitykset ja keskustelut keskittyivät käsittelemään kemikaaliturvallisuutta ja -hallintaa kansainvälisestä näkökulmasta. Tänä vuonna keskeisenä teemana oli kymmenen vuotta täyttävä European Chemicals Agency ECHA sekä sen kanssa käsi kädessä kulkeva kemikaalilainsäädäntö REACH. Ohjelma käsitteli monimuotoisesti REACH-kemikaalilainsäädännön odotuksia, historian vaiheita sekä saavutuksia, mutta myös sen haasteita ja tulevaisuutta.
REACH-lainsäädäntöä käsiteltiin monipuolisesti. Foorumissa tuli hyvin esille se maailman historian suurin yhteinen ponnistus kemikaalitietouden keräämiseksi yhteiseen rekisteriin, jonka lainsäädäntö on saanut aikaan. Jos tiedon kerääminen onkin ollut valtava ponnistus, sen käsittely, lajittelu ja tallentaminen ovat olleet erittäin haasteellisia nekin. Esille tuotiin kuitenkin myös ne valtavat mahdollisuudet, jotka tietopankki tarjoaa paitsi tutkimukseen ja Euroopan keskitettyyn kemikaalihallintoon, myös yrityksen sisäiseen tiedon keräämiseen ja sen välitykseen. Moni yritys onkin ensimmäistä kertaa kerännyt yksityiskohtaista ja formatoitua tietoa kemikaaleistaan ja dokumentoinut sen säädetyllä tavalla. Yrityksen oma keskitetty tiedonhallinta tarjoaa yritykselle mahdollisuuksia luokitella omaa kemikaalitietouttaan täysin uudella tavalla, sekä vertailla ja välittää tietoa yrityksen sisällä tunnetussa muodossa. Kemikaalitietokannoissa on suuria innovaatiomahdollisuuksia.
Vaikka tapahtuma keskittyikin Euroopan REACH:iin, se käsitteli lainsäädäntöä myös monesta muusta näkökulmasta ja maailman kolkasta. Puheenvuoroja annettiin niin Hyundai Europen ympäristöasioiden päällikkö Timo Ungerille, Kiinan Greanpeacen edustaja Qian Chengille kuin Brasilian ympäristöministeriön johtaja Leticia Carvalhollekin. Puhujia oli laajalti kaikista maailman kolkista, ja Euroopan lainsäädännön suunnan lisäksi keskusteltiin pitkälti myös esimerkiksi Australian, Amerikan ja Kiinan tilanteista.
Helsinki Chemicals Forumin suurimpana viehätyksenä lienee tapa, jolla se kerää eri alan erikoisasiantuntijat ja kemikaalitoiminnassa eri asemissa olevat henkilöt saman katon alle keskustelemaan alan haasteista ja sen oikeasta suunnasta. Kokoontuminen tarjoaa erinomaisen tilaisuuden kerätä erilaisia näkökulmia kemikaalien käytön tulevaisuudesta.
Yleisenä teemana käteen jäi kemikaalilainsäädännön toivottu yhteneväistyminen. Yritykset ovat muuttuneet entistä globaaleimmiksi ja monikansallisemmiksi, ja moni toimii usean eri maan ja lainsäädännön alueella. Tämä on saanut yritykset toivomaan kansainvälistä yhteistyötä kemikaalilainsäädännössä, ja mahdollisimman paljon yhteneväisyyksiä myös maiden vaatimusten välillä. Monet toivovat tulevaisuuden yhteneväistävän kehityksen mahdollistavan globaalin tiedon keruun, välityksen ja analysoinnin.
Sini Korpiharju
Kemian Päivien Säätiön myöntämän apurahan turvin pystyin osallistumaan ”Helsinki Chemicals Forumiin (HCF) 8.-9.06.2017 välisenä aikana. Konferenssi järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa, (http://helsinkichemicalsforum.messukeskus.com/).
Konferenssi erosi melko paljon muista konferensseista, joihin olen osallistunut. Yksittäisten esitysten sijaan pääsimme seuraamaan paneelikeskusteluja, jotka oltiin jaettu viiteen kategoriaan. Jokaiseen paneeliin osallistui noin 5-6 keskustelijaa, jotka pitivät noin 10 min esityksen aiheesta. Mielestäni esitelmiä oli ajoittain vaikea seurata. itselläni ei ole juuri taustaa Euroopan tai Suomen kemikaalilainsääsännöstä ja esitelmät olivat selkeästi kohdistettu asioiden asiantuntijoille. Toisaalta oli virkistävää nähdä täysin erilainen tapa jakaa tietoa ja tuloksia.
Mielestäni kaikkein mielenkiintoisin paneeli oli perjantain 4. paneeli: “Speeding up chemical assessment: from novel information to new management approaches, what works?”. Koska itse teen tutkimusta ionisten nesteiden toksisuudesta ja näin ollen olen tutustunut varsinkin OECD:n säännöksiin, pidin tätä paneelia itselleni läheisimpänä.
Kaiken kaikkiaan opin, että maailman kemikaalien käyttöä säännellään hyvin eri tavoin. Eri mantereilla nämä säädökset voivat olla hyvinkin erilaisia. Ideaalinen tilanne olisi, että voitaisiin valvoa kemikaalien käyttöä universaalilla tavalla, jota jokaisen käyttäjän, tuottajan, jakelijan tai muilla tavoin tekemisissä olevan henkilön pitäisi noudattaa. Lisäksi, uskon että minulla on laajempi käsitys varsinkin REACH:in ja ECHA:n toiminnoista, lukuisten muiden järjestöjen lisäksi.
Suvi-Katriina Ruokonen