{"id":2113,"date":"2019-10-17T09:18:37","date_gmt":"2019-10-17T11:18:37","guid":{"rendered":"http:\/\/kemianseurat.fi\/finntesting\/?page_id=2113"},"modified":"2020-11-24T07:21:32","modified_gmt":"2020-11-24T09:21:32","slug":"erilaisia-tapoja-arvioida-mittausepavarmuutta","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/kemianseurat.fi\/finntesting\/erilaisia-tapoja-arvioida-mittausepavarmuutta\/","title":{"rendered":"Erilaisia tapoja arvioida mittausep\u00e4varmuutta"},"content":{"rendered":"\n<p>Mittausep\u00e4varmuuden arviointitavan valintaan vaikuttaa esimerkiksi se, mink\u00e4 tyyppinen on k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 analyysimenetelm\u00e4. T\u00e4rkeimm\u00e4n kriteerin mittausep\u00e4varmuuden arviointitavalle asettaa kuitenkin <strong>mittaustuloksen k\u00e4ytt\u00f6tarkoitus ja miten yksityiskohtaisen mittausep\u00e4varmuusarvion halutaan olevan<\/strong>. Mit\u00e4 tahansa arviointitapaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4nkin, olisi GUM-periaatteita noudatettava [JCGM 100, 2008]. Mittausep\u00e4varmuus voidaan arvioida:<\/p>\n\n\n\n<p>\u2022 <strong>Suoraan standardimenetelm\u00e4st\u00e4<\/strong> \u2013 K\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 standardimenetelm\u00e4\u00e4, saadaan karkea arvio omasta mittausep\u00e4varmuudesta standardimenetelm\u00e4ss\u00e4 esitetyn uusittavuusdatan avulla. Menettelyn laajempi k\u00e4ytt\u00f6 ei ole suositeltavaa ja k\u00e4yt\u00f6n edellytyksen\u00e4 on, ett\u00e4 laboratorio pystyy todistamaan, ett\u00e4 heill\u00e4 menetelm\u00e4n suorituskyky on verrannollinen standardimenetelm\u00e4ss\u00e4 esitettyyn dataan [EA-4\/16, 2003; Eurachem\/Citac, 2012; Nordtest, 2017].<\/p>\n\n\n\n<p><strong>\u2022 Laboratorioiden v\u00e4listen vertailujen tuloksista<\/strong> \u2013 Mittausep\u00e4varmuus arvioidaan vertailumittausten\/p\u00e4tevyyskokeiden raporteissa ilmoitetuista laboratorion poikkeamista sek\u00e4 laboratorioiden v\u00e4lisist\u00e4 uusittavuuksista. Luotettavan arvion edellytyksen\u00e4 on mm. se, ett\u00e4 laboratorio on osallistunut tutkittavan analyytin osalta useisiin vertailumittauksiin. Lis\u00e4ksi vertailuissa analysoitavien n\u00e4ytteiden tulee olla matriiseiltaan ja pitoisuustasoiltaan samanlaisia kuin laboratoriossa normaalisti analysoitavat n\u00e4ytteet. [Eurolab, 2007; Nordtest, 2017]<\/p>\n\n\n\n<p><strong>\u2022 Sis\u00e4isest\u00e4 laadunvarmistuksesta ja validoinnista<\/strong> \u2013 Tavallisesti mittausep\u00e4varmuus arvioidaan laboratorion laadunvarmistus- ja validointitulosten avulla. Ep\u00e4varmuusarvio suoritetaan t\u00e4ll\u00f6in laboratoriossa olemassa olevasta ja havaitusta datasta. Laboratorion sis\u00e4inen uusittavuus (eri analysoijat, eri p\u00e4iv\u00e4t, sama laite, sama laboratorio) arvioidaan esim. referenssimateriaalien tulosten hajonnasta ja todellisten n\u00e4ytteiden rinnakkaisanalyysien tuloksista. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi ep\u00e4varmuusarvioon lis\u00e4t\u00e4\u00e4n menetelm\u00e4st\u00e4 ja\/tai laboratoriosta aiheutuvat ja analyysituloksissa havaittavat systemaattisten osatekij\u00f6iden vaikutukset. Ep\u00e4varmuuden arvioimiseksi suoritetaan toistomittauksia. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vaaditaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 30 mittausta, jotta ep\u00e4varmuusarviosta saadaan tilastollisesti luotettava. Joskus mittauksia ei ole mahdollista suorittaa kovin paljon, jolloin ep\u00e4varmuutta kuvaava vaihteluv\u00e4li kasvaa [EA-4\/16, 2003; Eurachem\/Citac, 2012; Nordtest, 2017; SFS-ISO 11352].<\/p>\n\n\n\n<p><strong>\u2022 Matemaattinen malli<\/strong> \u2013 Ep\u00e4varmuuden arviointi perustuu siihen, ett\u00e4 ensin kirjoitetaan analyysituloksen laskemiseen k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 mittausmenetelm\u00e4kaavio\/matemaattinen yht\u00e4l\u00f6. Selvitet\u00e4\u00e4n jokaiseen yht\u00e4l\u00f6n parametriin liittyv\u00e4t ep\u00e4varmuudet (keskihajontoina ilmoitettuna) sek\u00e4 kaikki muut mahdolliset ep\u00e4varmuutta aiheuttavat komponentit (laitteen ry\u00f6mint\u00e4, n\u00e4ytteen s\u00e4ilyvyys, kontaminaatio jne). Mittausep\u00e4varmuus lasketaan muuttamalla kutakin parametria yht\u00e4l\u00f6ss\u00e4 vuorotellen sen ep\u00e4varmuuden verran. N\u00e4in pystyt\u00e4\u00e4n havaitsemaan helposti suurimmat ep\u00e4varmuuden l\u00e4hteet [JCGM 100, 2008; EA-4\/16, 2003; Eurachem\/Citac, 2012].<\/p>\n\n\n\n<p>Matemaattinen\nmalli on ty\u00f6l\u00e4in tapa arvioida mittausep\u00e4varmuutta, mutta sen avulla pystyt\u00e4\u00e4n\nkuvaamaan analyysin jokainen vaihe ja l\u00e4hestymistapa voi osoittautua\nhy\u00f6dylliseksi tarkasteltaessa tai m\u00e4\u00e4ritett\u00e4ess\u00e4 yksitt\u00e4isi\u00e4\nep\u00e4varmuustekij\u00f6it\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 silloin, jos on tarvetta puuttua\njohonkin tiettyyn mittausep\u00e4varmuutta aiheuttavaan vaiheeseen analyysiketjussa.\nJoissain tapauksissa t\u00e4m\u00e4 menetelm\u00e4 kuitenkin aliarvioi mittausep\u00e4varmuutta\nosittain siksi, ett\u00e4 mallin ollessa ep\u00e4t\u00e4ydellinen, tarkastelusta puuttuu osa\nep\u00e4varmuusosatekij\u00f6ist\u00e4. K\u00e4ytt\u00e4en olemassa olevia ja kokeellisesti m\u00e4\u00e4ritettyj\u00e4\nlaadunohjaustuloksia (QC) ja menetelm\u00e4n validointitietoja, on todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4,\nett\u00e4 kaikki ep\u00e4varmuusosatekij\u00e4t on sis\u00e4llytetty arvioon. Matemaattisen mallin\nmainitaan usein olevan ns. \u201dGUM l\u00e4hestymistapa\u201d, mutta todellisuudessa\nGUM-periaatteet sallivat muitakin, mm. kokeelliseen l\u00e4hestymistapaan perustuvia\narviointimalleja.<\/p>\n\n\n\n<p>Erilaisia\nmittausep\u00e4varmuuden arviointitapoja on vertailtu Eurolabin julkaisemassa raportissa\n[Eurolab, 2007].<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Mittausep\u00e4varmuuden arviointitavan valintaan vaikuttaa esimerkiksi se, mink\u00e4 tyyppinen on k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 analyysimenetelm\u00e4. T\u00e4rkeimm\u00e4n kriteerin mittausep\u00e4varmuuden arviointitavalle asettaa kuitenkin mittaustuloksen k\u00e4ytt\u00f6tarkoitus ja&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-2113","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kemianseurat.fi\/finntesting\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2113","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kemianseurat.fi\/finntesting\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/kemianseurat.fi\/finntesting\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kemianseurat.fi\/finntesting\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kemianseurat.fi\/finntesting\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2113"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/kemianseurat.fi\/finntesting\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2113\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2606,"href":"https:\/\/kemianseurat.fi\/finntesting\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2113\/revisions\/2606"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kemianseurat.fi\/finntesting\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2113"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}