Kemian Päivät 2017

Ilmoittautuminen ja blogi Keskiviikon ohjelma Torstain ohjelma

Kutsu (pdf)

Ilmoittautuminen:

Get together-tilaisuus ke 29.3.2017 klo 17.00: palkintojen jaon jälkeen verkostoitumishetki kuohuvan äärellä.

Tilaisuus on kaikille kävijöille ja näytteilleasettajille avoin eikä erillistä ilmoittautumista tarvita.

Tervetuloa ensimmäisen tapahtumapäivän päätteeksi, heti palkintojen jaon jälkeen hallin 2 lavan läheisyyteen yhteiseen verkostoitumishetkeen. Tarjolla lasi kuohuvaa ja pientä syötävää.


Blogi

Hyvät kemian ammattilaiset, opiskelijat ja muut aiheesta innostuneet,

Kevään kynnykselle sijoittuu jälleen kemian alan osaajat kokoava vuoden 2017 ChemBio Finland. ChemBio Finland 2017 tarjoaa 29–30. maaliskuuta Helsingin Messukeskuksessa laajan luento- ja seminaariohjelman sekä erinomaisen kattavan näyttelyn. Osana kemian ja bioteknologian ammattilaistapahtumaa järjestetään Kemian seurojen toimesta Kemian Päivät.

Keskiviikkopäivän avaa kaikille yhteinen ”plenari luento” kiertotalouden mahdollisuuksista ja niin usein teolliseen toimintaan liittyvistä turvallisuusnäkökulmista. Yhteisen istunnon jälkeen ohjelma jakautuu rinnakkaisiin teemaosuuksiin. Uusiutuvan energian ohjelma luo yleiskatsauksen ajankohtaisiin kysymyksiin mm. aurinkoenergian- ja kaasun hyödyntämisen sekä uusien innovaatioiden mahdollisuuksiin. Ympäristöaiheinen seminaari jatkaa kiertotalousteemaa pohtimalla aina tärkeää kysymystä – näemmekö koko kuvan? Keskiviikkoon sijoittuvat myös englanninkieliset analyyttisen kemian teema ”Modern optical spectroscopy and mass spectrometry”, sekä Suomen Akatemian seminaari ”Closing Seminar of Programmable Materials”.

Torstaina on vuorossa uravalinoja tekeville mielenkiintoinen aamupäivä aiheen ”Ammatinvalinta ja työelämätaidot kemian opetuksessa” kimpussa. Teema, joka tarjoaa ajattelemisen aihetta kyllä meille senioreillekin – kohtaavatko odotukset ja arki kysymyksen muodossa. Elintarvikekemian taitajat polemisoivat näkemyksemme siitä, ovatko tarpeet, koulutus ja kentän näkemykset samalla sivulla todellisuuden kanssa. Aihe ”Osaamistarpeet muuttuvat: pysyvätkö laboratoriokenttä, elintarvikekemia ja alankoulutus mukana?” kiinnostavat todennäköisesti laajemminkin. Torstaille sijoittuvat myös englanninkieliset Atomic Layer Deposition (ALD) huippuyksikön viides vuosiseminaari, termoanalytiikan seminaari ”Thermal analysis – In the service of industrial and academia sekä laskennallisen kemian seminaari ”Symposium on Computational Chemistry”.

Kemian päivät on legendaarinen ammattilaisten ja ystävien kohtaamispaikka sekä uuden tiedon ammentamisen ahjo. Olemme ohjelmaa rakentaessa huomioineet molemmat tarpeet. Huippuesitysten lomaan on jätetty riittävästi aikaa tavata tuttuja, puhua työstä ja tutustua näyttelyyn ja uusiin laboratorioalan innovaatioihin. Tämä konsepti on kantanut hyvin, sillä messuvieraat ovat olleet huiman tyytyväisiä kokemaansa – kyselyjen perusteella 90% on ollut näkemäänsä ja kokemaansa tyytyväisiä.

Kaikki päivien yhteydessä järjestettävät luennot, seminaarit ja plaza-tapahtumat ovat kävijöille ilmaisia. Olen vakuuttunut siitä, että tapahtuma tarjoaa jälleen osallistujille uutta ja päivitettyä tietoa sekä mukavia hetkiä ystävien seurassa. Uskon myös, että näytteille asettelijat saavat kaivattuja asiakaskontakteja. Älä missaa näitä mahdollisuuksia!

Kimmo Peltonen
Kemian Päivien ohjelmatoimikunnan puheenjohtaja


Tulevaisuutta materiaaleista

Materiaaleja ilman emme tule toimeen ja niitä tarvitaan myös tulevaisuudessa. Materiaalitutkimus on tulevaisuuden tiedettä. Virtuaalimaailmoissa, elävissä pinnoissa, keinolihaksissa ja roboteissa tarvitaan materiaaliosaamista.

Pari- kolmekymmentä vuotta sitten lähti nousemaan uusi tiede nanomateriaalit. Niissä yhdistyivät kemia, fysiikka ja biologia. Nanomateriaaleissa vähintään yksi ulottuvuus on 1-100 nm. Kun materiaalin koko pienenee nanokokoon, muuttuvat sen ominaisuudet radikaalisti. Suomalainen teollisuus on ollut maailman kärjessä yhdessä Japanin kanssa, kun ensimmäisiä nanomateriaaleja, titaanidioksidia, tuotiin maailmanmarkkinoille 25 vuotta sitten. Suomessa kehitettiin ja patentoitiin niin sanottu ALD -menetelmä eli atomikerroskasvatus jo 1980-luvulla. Menetelmä on vasta viime vuosina levinnyt laajalle, sillä moni asia on muuttunut menetelmälle otolliseksi.

Korkeatasoista tutkimusta

Suomessa tehdään useilla nanomateriaalien ja -rakenteiden aloilla maailmanluokan tutkimusta. Neljä Akatemian huippuyksikköä tutkii materiaaleja, kuten ALD (atomikerroskasvatus), COMP (laskennalliset nanotieteet), HYBER (biosynteettisten hybridimateriaalien molekyylimuokkaus) ja LTQ (matalien lämpötilojen kvantti-ilmiöt ja komponentit). Suomen tutkimusinfrastruktuurien kansallisella tiekartalla on tällä alueella Aalto-yliopiston ja VTT:n Otaniemen mikro- ja nanoteknologioiden tutkimusinfrastruktuuri ja Jyväskylän NanoScience Center.

Suomen Akatemian ohjelmoitavien materiaalien akatemiaohjelmassa oli kunnianhimoiset tavoitteet päästä maailman huipulle jollain materiaalitieteen alueella. Ohjelmassa onkin löydetty uusia ratkaisuja muun muassa nanoelektroniikkaan, lääkeannostelutekniikkaan ja luminesenssimateriaalien kemiaan.
Akatemiaohjelman tuotoksiin kuuluu myös tarina vuonna 2067. Maailma voi näyttää hyvin erilaiselta 50 vuoden kuluttua. Tutkijoiden ideoima tarina antaa ajattelemisen aihetta. Se, mitä nyt tutkitaan, on silloin arkipäivää.

Materiaaliseminaari Kemian Päivillä

Professori Susan Trolier-MacKinstry kertoo pietsoelektrisistä ohutkalvoista, joilla on suuri kysyntä mikroelektromekaanisissa (MEMS) systeemeissä. Esityksessä edetään myös käytännön sovelluksiin.
Professori Russell Morris kertoo, miten hän on laajentanut metalliorgaanisten rakenteiden tutkimustaan lääketieteeseen. Hän kertoo myös kokemuksiaan avoimen tieteen toimintatavasta omassa tutkimuksessaan. Avoin tiede on useimpien tutkijoiden arkipäivää aivan pian.

Kemian tohtori Stuart Cantrill, joka on Nature -lehden toimittaja, kertoo sosiaalisen median käytöstä tieteen alueella. Twitter tuntuu olevan käytössä monilla tutkijoilla.
Akatemiaohjelman kaikki hankkeet esittäytyvät ja tutkijat kertovat mielellään tutkimuksistaan, niiden sovelluksista ja jatkosuunnitelmista lisää. Kiinnostavaa kuunnella, mitä materiaaleissa tutkitaan Suomessa nyt.

Sokerina pohjalla esitellään maailmankuva 2067. Suomi täyttää silloin 150 vuotta.

FT, TkL Saila Seppo
Ohjelmapäällikkö
Suomen Akatemia

Facebook

Arkisto

Yhteistyössä